Taideterapian menetelmäkoulutuksen nimi muuttuu 2024 taideterapian perusopinnoiksi. Taideterapian perusopinnot kestävät vuoden ja niiden laajuus on 30 opintopistettä, sisältäen 10 op ohjattua kokemuksellista työskentelyä lähipäivinä.

 

Koulutus perehdyttää taideperustaisen kuvataideterapian lähestymistapoihin teoriassa ja käytännössä. Painopiste on  osallistujan terapeuttisessa taideilmaisussa ja kokemuksellisessa oppimisessa. Koulutuksessa keskitytään taideterapeuttisten menetelmien erityislaadun ymmärtämiseen sekä niiden vastuulliseen soveltamiseen eri ammattialoille. Koulutus ei pätevöitä toimimaan taideterapeuttina. Koulutuksen jälkeen voi hakeutua ammatilliseen taideterapeuttikoulutukseen.

Kohderyhmä
Koulutus on suunnattu taide-, opetus- ja kasvatustyössä sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoaloilla toimiville ja psykoterapeuteille.  Vahvan käytännön osaamisen keskiössä ovat aina olleet taideperustaisuus ja erityisesti ryhmille soveltuvien työmuotojen kehittäminen.

​

Opintojen osat ja suoritustavat

Laajuus ja rakenne 30 op.

Perusopintojen kokemuksellisuuden osuuden voi suorittaa minimissään  10 op laajuisena osallistumalla pelkästään lähiopetuspäiviin. Itsenäisesti suoritettavien osioiden laajuus on 20 op.

Lähiopetus 10 op
- 20 lähiopetuspäivää kahden päivän jaksoissa eli 10 koulutusseminaaria. Yhteensä 160 h.

Etätehtävät 8 op
- kirjalliset reflektiot jokaisen lähijakson jälkeen 4 op

- valokuvalliset tehtävät jokaisen lähijakson välillä 2 op
- kuvataiteellinen kesätehtävä 2 op

Kirjallisuus 4 op

- Rankanen, Hentinen & Mantere (2007, 2009, 2010) Taideterapian perusteet. Kustannus Oy Duodecim.
- muu luettava ja referoitava taideterapiakirjallisuus tai alan tieteelliset artikkelit opiskelijan oman valinnan mukaan

Portfolio 4 op
Päätösraportti 4 op

 

Sisältö

Koulutus painottuu kuvalliseen ilmaisuun ja etenee prosessinomaisesti perustuen osanottajien ja kouluttajien keskinäiseen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. Osallistujilta ei edellytetä taiteellista osaamista tai harrastuneisuutta. Vuoden aikana tulee runsaasti omakohtaista kokemusta taiteellisesta työskentelystä terapeuttisessa kontekstissa.

 

Taideperustaisen taideterapian teoriaa ja soveltuvuutta eri ammattialoilla lähestytään kokemuksellisen oppimisen kautta. Koulutuksen aikana tutustutaan yksinkertaisiin taideterapeuttisiin menetelmiin, joiden käyttöä omassa työssä suositellaan sovellettavaksi vasta koulutuksen loppuvaiheessa. Koulutukseen voi osallistua myös oman itsensä takia, omaa jaksamistaan ihmisten kanssa tehtävässä työssä tukeakseen.

Koulutusseminaarit rakentuvat sekä teoriatason tiedosta ja keskusteluista että omakohtaisesta työskentelystä: Seminaarien aikana kirjoitetaan - erilaisia menetelmiä käyttäen - omasta taiteellisesta ja terapeuttisesta prosessista, sekä otetaan valokuvia oman työskentelyn etenemisvaiheista ja taidetöistä. Seminaarien aikana saatu teoreettinen tieto, omat päiväkirjatekstit, etätehtävät ja valokuvat kootaan yhteen reflektio- /oppimispäiväkirjaksi, josta loppuvaiheessa voi halutessaan koota portfolion. Päiväkirjaan kertyy paljon tietoa sekä omasta terapeuttisesta että oppimisprosessista, ja käytetyistä menetelmistä.

​

Taideterapian teorioita ja käytäntöjä peilataan sensomotoriseen psykoterapiaan ja positiiviseen psykologiaan keskittyen ihmisen hyvinvointiin, vahvuuksiin ja voimavaroihin sekä niiden edistämiseen. Myös tietoisuus- ja läsnäolotaitoihin kiinnitetään koulutuksessa erityistä huomiota.

​

Psykofyysinen ja integratiivinen lähestymistapa kuvataideterapiaan. hART:n kouluttajat ovat erikoistuneet taideterapian kokonaisvaltaisuuteen psykofyysisenä toimintana ja ilmaisuna. Kouluttajilla on sensomotorisen psykoterapian perus- ja jatkokoulutukset I ja II -tasoilla. Taiteellisen prosessin parantavat kokonaisvaltaiset vaikutukset saavat tukea myös neurotieteistä. Taideterapian perusopinnoissa keskeisenä työvälineenä on Vija Bergs Lusebrinkin kehittämä systeeminen malli, jonka avulla voidaan kuvata taiteen terapeuttisia vaikutuksia. Ilmaisullisten terapioiden jatkumo, ITJ (Expressive Therapies Continuum ETC) auttaa ymmärtämään luovan prosessin psykofyysisiä vaikutuksia ja parantavaa voimaa. Ilmaisullisten terapioiden jatkumo on sovellettavissa luovassa prosessissa riippumatta terapian psykologisesta viitekehyksestä. Malli ei ole myöskään kulttuurisidonnainen, ja sen soveltaminen taideterapiassa on yleistynyt eri puolilla maailmaa 2010-luvulta alkaen.

​

Lisää taideterapian psykofyysestä luonteesta ja ilmaisuterapioiden psykofyysestä jatkumosta teoksessa Rankanen, Hentinen & Mantere (2007, 2009, 2010).

​

​